Perjantai-iltapäivänä 5/6 asiakaspalveluosastomme ja neuvonantajamme eivät ole tavoitettavissa koulutuksen vuoksi. Suljemme tuolloin klo 13.30 ja olemme jälleen tavoitettavissa puhelimitse ja chatin kautta maanantaina 8/6 klo 10.00. Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin löydät täältä tai Omat sivut -palvelun kautta.

Yhdistä lainasi
Omat sivut
Meistä
Öppna sparkonto
Hae lainaa

Jag har lån hos er

Kontakta oss

Yhdistä lainasi

Meista

Omat sivut

Puhelin

029 7050 0550

Taloudenhallinta

Tuloluokat Suomessa 2026

Lukuaika:

3

min

Kirjoittaja:

Marcus S

Julkaistu:

2026-05-27

Päivitetty:

2026-05-27

Tuloluokat vilahtelevat uutisissa ja somessa, mutta harva jaksaa kaivaa taustalle oikeat rajat ja prosentit. Vuonna 2026 verotus nojaa ajantasaiseen valtion tuloveroasteikkoon, kun taas tilastoissa käytettävät tuloluokat perustuvat viimeisimpään julkaistuun dataan. Tällä sivulla avaamme selkokielellä, mitä tuloluokat Suomessa tarkoittavat, millä tulotasolla puhutaan pienituloisuudesta, keskiluokasta ja suurituloisuudesta – ja miten nämä kaikki näkyvät veroprosentissa ja omassa nettotulossa.

Tuloluokat Suomessa 2026 – verotus ja tulotaso selkeästi

Mitä tuloluokat tarkoittavat?

Suomessa puhutaan tuloluokista kahdessa eri merkityksessä:

  • verotuksen tuloluokat eli valtion tuloveroasteikon portaat
  • Tilastokeskuksen käyttämät tuloluokat, joilla kotitaloudet jaetaan esimerkiksi pienituloisiin, keskituloisiin ja suurituloisiin

Vuonna 2026 verotus perustuu ajantasaisiin veroasteikkoihin, kun taas tulonjakoa kuvaavat tuloluokat ovat viimeisimmän julkaistun tilaston (vuosi 2024) mukaisia. Näitä käytetään silti laajasti myös vuonna 2026, koska uudempaa jakaumatietoa ei vielä ole saatavilla.

Valtion tuloveroasteikko 2026 – verotuksen tuloluokat

Valtion ansiotulovero vuonna 2026 määräytyy progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Tämä tarkoittaa, että vero määräytyy tuloluokan eli tulovälin perusteella.

Vuoden 2026 valtion tuloveroasteikko on:

  • 0–22 000 euroa: vero 0 euroa + 12,64 % tulon osasta, joka ylittää 0 euroa
  • 22 000–32 600 euroa: vero 2 780,80 euroa + 19,00 % tulon osasta, joka ylittää 22 000 euroa
  • 32 600–40 100 euroa: vero 4 794,80 euroa + 30,25 % tulon osasta, joka ylittää 32 600 euroa
  • 40 100–52 100 euroa: vero 7 063,55 euroa + 33,25 % tulon osasta, joka ylittää 40 100 euroa
  • 52 100 euroa ja yli: vero 11 053,55 euroa + 37,50 % tulon osasta, joka ylittää 52 100 euroa.

Lisäksi ansiotuloista maksetaan kunnallisvero, mahdollinen kirkollisvero, Yle-vero ja sosiaalivakuutusmaksut (eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut). Näiden perusteella muodostuu kokonaisveroprosentti, joka näkyy verokortilla.

Esimerkkejä kokonaisveroprosentista 2026

Verohallinto on julkaissut esimerkkitilanteita, joissa henkilö asuu Helsingissä, kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja saa vain yhdenlaista tuloa (esimerkiksi palkkaa) ilman erityisiä lisävähennyksiä. Näiden esimerkkien perusteella vuoden 2026 verotus näyttää suurin piirtein tältä:

  • 20 000 euron vuosituloilla palkkatulon kokonaisveroprosentti on noin 1,5 %
  • 30 000 euron vuosituloilla noin 8,5 %
  • 40 000 euron vuosituloilla noin 14 %
  • 50 000 euron vuosituloilla noin 19 %
  • 60 000 euron vuosituloilla noin 22,5 %
  • 70 000 euron vuosituloilla noin 25 %.

Nämä prosentit ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevat esimerkiksi kotikunnan, kirkkoon kuulumisen ja vähennysten mukaan.

Kunnallisvero ja kokonaisverotus 2026

Valtionveron lisäksi jokainen maksaa kunnallisveroa omaan kotikuntaansa. Vuonna 2026 Manner-Suomen tuloilla painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti on noin 7,6 %. Todellinen prosentti vaihtelee kunnittain tämän ympärillä.

Kun mukaan lasketaan valtionvero, kunnallisvero, mahdollinen kirkollisvero ja muut maksut, kokonaisveroaste nousee selvästi valtion veroasteikkoa korkeammaksi – etenkin keski- ja suurituloisilla.

Tuloluokat tulonjaossa – pienituloiset, keskituloiset ja suurituloiset

Tuloluokat voidaan ymmärtää myös tulonjaon kautta: miten kotitalouksien tulot jakautuvat väestössä. Tässä yhteydessä puhutaan usein desiileistä (tulokymmenyksistä) ja pienituloisuuden rajasta.

Tilastokeskus jakaa väestön tulojen perusteella kymmeneen tulokymmenykseen. Näiden pohjalta muodostetaan usein kolme leveämpää tuloluokkaa:

  • alin tuloluokka (desiilit 1–2)
  • keskimmäinen tuloluokka (desiilit 3–8)
  • ylin tuloluokka (desiilit 9–10).

Uusimmat käytettävissä olevat tulorajat ovat tilastovuodelta 2024, ja niitä käytetään myös vuonna 2026, koska uudempaa jakaumaa ei ole vielä julkaistu.

Tuloluokkien euromääräiset rajat (Tilastokeskus, 2024)

Tilastokeskuksen Paavo-aineiston mukaan vuonna 2024 ekvivalenttien käytettävissä olevien vuositulojen perusteella:

  • alin tuloluokka (desiilit 1–2): 0–20 464 euroa vuodessa
  • keskimmäinen tuloluokka (desiilit 3–8): 20 465–43 497 euroa vuodessa
  • ylin tuloluokka (desiilit 9–10): 43 498 euroa vuodessa tai enemmän.

Kyse on ekvivalentista vuositulosta, eli tuloista, jotka on suhteutettu kotitalouden kokoon. Siksi summia ei pidä verrata suoraan esimerkiksi yhden palkansaajan bruttovuosipalkkaan, vaan ne kuvaavat kotitalouksien tulotasoa kulutusyksikköä kohti.

Pienituloisuuden raja

Pienituloisuus määritellään EU:n ja Tilastokeskuksen tilastoissa suhteellisesti: pienituloisia ovat ne, joiden tulot jäävät alle 60 prosenttiin koko väestön mediaanitulosta.

Viimeisimmän (vuosi 2024) tilaston mukaan yhden hengen talouden pienituloisuusraja on ollut noin 18 310 euroa vuodessa eli noin 1 530 euroa kuukaudessa. Raja antaa suuntaa sille, millä tulotasolla puhutaan pienituloisuudesta myös vuonna 2026, vaikka lopulliset luvut päivittyvät vasta myöhemmin.

Miten tuloluokat ja verotus liittyvät toisiinsa 2026?

Vuoden 2026 veromuutokset ja veroasteikot vaikuttavat eri tuloluokkiin eri tavalla:

  • Pienituloiset hyötyvät progressiosta: valtion tulovero voi olla hyvin pieni tai nolla, ja kokonaisverotus muodostuu pääasiassa kunnallisverosta ja sosiaalivakuutusmaksuista.
  • Keskituloiset ovat tyypillisesti ne, joihin sekä valtion veroasteikon keskivaiheen portaat että kunnallisvero osuvat täysillä. Vähennykset ja verokrediitit (esimerkiksi työtulovähennys) vaikuttavat paljon juuri tässä ryhmässä.
  • Suurituloiset maksavat korkeinta marginaaliveroa: valtionveroasteikon ylin porras (37,5 % alarajan ylittävästä osasta) yhdistettynä kunnallisveroon ja muihin veroihin nostaa marginaaliveron selvästi korkeammaksi.

Tuloluokat siis kertovat toisaalta siitä, millä portaalla olet valtion tuloveroasteikossa, ja toisaalta siitä, mihin kohtaan väestön tulonjakoa oma kotitaloutesi sijoittuu. Vuonna 2026 itse rakenne – progressiivinen valtionvero ja kunnittain vaihteleva kunnallisvero – on ennallaan, vaikka yksittäiset prosentit ja rajat on päivitetty vastaamaan tämän hetken taloustilannetta.

Lue lisää

May 27, 2026

Laina takaajalla

Laina takaajalla kuulostaa monen korvaan raskaalta sitoumukselta, mutta oikein käytettynä se voi olla juuri se vipu, joka kääntää talouden parempaan suuntaan. Takaaja ei ole vain nimi paperissa, vaan ihminen, joka uskoo siihen, että tilanteesi on parempi kuin pelkät numerot antavat ymmärtää. Tällä sivulla avaamme selkokielellä, mitä laina takaajan kanssa tarkoittaa, milloin siitä voi olla todellista hyötyä ja miten sen voi rakentaa niin, että se tuo enemmän liikkumavaraa – ei vain lisää stressiä.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Suspendisse varius enim in eros elementum tristique. Duis cursus, mi quis viverra ornare, eros dolor interdum nulla, ut commodo diam libero vitae erat. Aenean faucibus nibh et justo cursus id rutrum lorem imperdiet. Nunc ut sem vitae risus tristique posuere.

Alla inlägg

May 26, 2026

Yhteishakija ja lainojen yhdistäminen

Kun lainoja on kertynyt useampaan paikkaan ja omat tulot eivät yksin riitä parhaisiin ehtoihin, yhteishakija alkaa monella kiinnostaa. Samalla termi ja vastuu voivat tuntua hämäriltä: mitä yhteishakija oikeasti sitoutuu maksamaan, ja milloin lainojen yhdistäminen yhdessä on fiksu ratkaisu – ei uusi riski? Tällä sivulla avaamme selkokielellä, mitä yhteishakija tarkoittaa, miten yhteinen laina toimii ja milloin yhdistelylaina kahdestaan voi auttaa muuttamaan velkakierteen hallittavaksi suunnitelmaksi.

‍

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Suspendisse varius enim in eros elementum tristique. Duis cursus, mi quis viverra ornare, eros dolor interdum nulla, ut commodo diam libero vitae erat. Aenean faucibus nibh et justo cursus id rutrum lorem imperdiet. Nunc ut sem vitae risus tristique posuere.

Alla inlägg

Veronpalautus 2026

Veronpalautus tulee monelle “ylimääräisenä” rahana, mutta taustalla on aina vuoden verotus ja muutama tärkeä päivämäärä. Tälle sivulle on koottu tiiviisti, miten veronpalautus 2026 etenee vaihe vaiheelta, mistä näet oman palautuspäiväsi ja mitä tehdä, jos huomaat virheen veroilmoituksessa tai jäännösvero yllättää.

‍

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Suspendisse varius enim in eros elementum tristique. Duis cursus, mi quis viverra ornare, eros dolor interdum nulla, ut commodo diam libero vitae erat. Aenean faucibus nibh et justo cursus id rutrum lorem imperdiet. Nunc ut sem vitae risus tristique posuere.

Alla inlägg

Plus 1 on 0TO9 AB (SE 556976-4110) omistama markkinointinimi ja tuotemerkki. 0TO9 on perustettu 2016 ja sijaitsee Tukholmassa. 0TO9 AB on Ruotsin Finanssivalvonnan valvonnan alainen ja toimii Suomessa rajat ylittävällä palvelulla EU direktiivin 013/36/EU ja artikkelin 13/ 926/2014 mukaisesti.

© 2026 Plus 1

Plus1

Meistä

Yhteystiedot

Kysymyksia

Vastuullinen luotonanto

Taloudenhallinta

Yhdistä lainasi

Tietoa yhteishakijalle

Tärkeää tietoa

Reklamaatiot

Henkilötietojen käsittely

Hinnasto

Evästeet

Info

Plus 1

Antinkatu 3 D, 7. kerros
c/o Regus
00100 Helsinki

‍

Puhelin: 029 7050 0550
Sähköposti: asiakaspalvelu@plus1.com